Entä jos synnytys täytyy käynnistää?

Yleisimmät käynnistyksen syyt ovat yliaikainen raskaus ja lapsivedenmeno ilman omien supistusten käynnistymistä. Synnytyksen käynnistystä muista kuin lääketieteellisistä syistä ei suositella. Synnytys voidaan joskus joutua kuitenkin käynnistämään esimerkiksi pitkän sairaalamatkan, pakottavan perhetilanteen, äidin synnytyspelon tai uupumuksen vuoksi. Syitä on kuitenkin harkittava tarkkaan ja synnytys etenee aina paremmin, jos se saa käynnistyä luonnollisesti. Käynnistäminen on sitä haasteellisempaa, mitä varhaisemmin siihen ryhdytään. Käynnistyksen vasta-aiheet ovat pitkälti samoja, kuin alatiesynnytyksen esteet yleensä.

Synnytyksen käynnistys arvioidaan aina yksilöllisesti huomioiden

  • äidin ja sikiön vointi,
  • raskauden kesto,
  • aikaisempien synnytysten kulku,
  • riskitekijät ja
  • kohdunkaulan kypsyys.

Ennen käynnistyspäätöstä synnyttäjän tulee tietää miksi synnytys käynnistetään, mitkä ovat käynnistyksen vaihtoehdot ja käynnistykseen liittyvät riskit. Ennen käynnistyksen aloitusta nämä asiat käydään kanssasi läpi ja käynnistysmenetelmäksi valitaan kuhunkin tilanteeseen sopiva ja riskittömin vaihtoehto.

Synnytyksen käynnistysmenetelmät

Jos vaikuttaa siltä että synnytys täytyy käynnistää, lääkäri arvioi tilannetta kokonaisvaltaisesti ja keskustelee vaihtoehdoista odottajan kanssa. Käynnistämismenetelmän valintaan vaikuttaa kohdunkaulan kypsyys, jonka synnytyslääkäri arvioi sisätutkimuksessa. Myös esimerkiksi aiempi keisarileikkaus voi vaikuttaa valittavaan käynnistysmenetelmään. Kohdunkaula on kohdun runko-osan ja emättimen välissä oleva synnytyskanavan osa, joka lyhenee ja avautuu synnytyksen aikana. Hyvin epäkypsässä tilanteessa puhutaankin ensin kohdunkaulakanavan kypsyttämisestä eikä synnytyksen käynnistämisestä.

Kohdunkaulan kypsyttämiseen käytetään prostaglandiinivalmistetta eli misoprostolia, joka aiheuttaa kuukautistyyppistä alavatsajomottelua ja supistuksia. Misoprostolitabletti annostellaan suun kautta tavallisesti kahden tunnin välein päiväsaikaan synnytysvuodeosastolla. Misoprostolihoidon aikana et siis voi kotiutua. Kun kohdunkaulakanava on hyvin epäkypsä, kypsyttäminen voi kestää joskus useitakin päiviä, mikä vaatii synnyttäjältä sekä puolisolta kärsivällisyyttä. Joskus kohdunkaulan avaamiseen voidaan käyttää myös dinoprostoni-nauhaa.

Kohdunkaulaa voidaan tilanteen mukaan laajentaa myös mekaanisesti niin sanotulla ballonkimenetelmällä. Synnytyslääkäri vie sisätutkimuksen yhteydessä kohdunkaulakanavan läpi katetrin, jonka päässä oleva ballonki täytetään keittosuolaliuoksella. Ballonki asetetaan kohdun sisään lapsivesikalvojen ja kohdun seinämän väliin kypsyttämään kohdunkaulakanavaa paikallisesti. Käynnistyksen aikana kohdunkaulakanava alkaa lyhentyä ja avautua mekaanisen paineen sekä biokemiallisten reaktioiden vaikutuksesta.

Supistukset alkavat noin 10 %:lle spontaanisti ballongin paikallaan ollessa ja ballonki voi irrota itsestään kohdunkaulakanavan laajentuessa. Mikäli ballonki ei irtoa itsestään, se poistetaan sisätutkimuksen yhteydessä viimeistään vuorokauden kuluttua. Samalla synnytyslääkäri arvioi tilannekohtaisesti käynnistyksen jatkamista. Ballongin asettamisen jälkeen sinulta otetaan KTG ja jos sikiön sydänäänirekisteröinti on normaali, voit myös kotiutua ballongin kanssa. Tällöin sinua pyydetään palaamaan naistentautien ja synnytysten päivystykseen viimeistään vuorokauden kuluttua. Ballonkimenetelmää käytetään myös synnytysvuodeosastolla, ja joskus sen käytön aikana annetaan tilannekohtaisesti myös misoprostolia supistusten aikaansaamiseksi.

Myöhemmässä vaiheessa synnytyksen käynnistämiseen voidaan käyttää myös oksitosiini-infuusiota, ja sitä varten siirrytään synnytyshuoneeseen tarkempaa seurantaa varten. KTG-rekisteröinnin aikana kätilö antaa sinulle suonensisäisesti oksitosiinia tarkasti annosteltuna. Oksitosiinin tiputusnopeutta nostetaan vasteen mukaan riittävien supistusten aikaansaamiseksi. Välillä oksitosiinitiputuksessa pidetään taukoa, jos synnytys ei käynnisty tai lähde edistymään. Näin kehosi saa levätä.

Synnytys voidaan käynnistää kalvojen puhkaisulla siinä vaiheessa, kun kohdunkaula on riittävän kypsä. Kalvojen puhkaisu on kivuton toimenpide, jossa tehdään reikä sikiökalvoihin sisätutkimuksessa. Näin lapsivesi pääsee valumaan ulos. Kalvojen puhkaisu parantaa supistuksia ja edistää synnytystä, mutta sitä ei voida tehdä liian varhaisessa vaiheessa. Kalvojen puhkaisun jälkeen vauvan päähän asetetaan pieni elektrodipiuha, jonka kautta voidaan seurata sikiön sydänääniä.

Ihmislapsen syntymä on niin ihmeellinen tapahtuma, että millään menetelmällä ei voi ennustaa miten ja mihin aikaan lapsi lopulta syntyy.

Synnytyksen käynnistämiseen liittyvät riskit

Synnytyksen käynnistykseen liittyy menetelmästä riippumatta riski epäonnistuneeseen käynnistykseen ja pitkittyneeseen synnytykseen, jolloin saatetaan päätyä keisarileikkaukseen. Infektioriski suurenee synnytyksen pitkittyessä ja imukuppiavustusta tarvitaan useammin käynnistetyssä synnytyksessä.

Kohdunkaulan kypsyys on tärkein synnytyksen käynnistymisen onnistumiseen vaikuttava tekijä. Lisäksi synnyttäjän ikä ja terveys, ylipaino, sikiön koko, aikainen epiduraalipuudutuksen tarve ja supistuksia aikaan saavan oksitosiinitiputuksen tarve supistusten aloittamiseksi yhdistyvät keisarileikkausriskiin. Siksi käynnistämistä on harkittava aina tarkoin ja siihen tulisi olla lääketieteellinen syy.

Kohdunkaulan kypsyttäminen ja synnytyksen käynnistäminen vievät tavallisesti useampia päiviä. Se vaatii synnyttäjältä kärsivällisyyttä ja on tärkeä huomioitava asia esimerkiksi silloin, kun synnytyksen käynnistämistä harkitaan odottajan uupumuksen vuoksi. Useiden päivien käynnistely voi lisätä univelkaa ja rasitusta entisestään, mikä vaikuttaa jaksamiseen myös synnytyksen jälkeen.

Synnytyslääkäri ja kätilö keskustelevat aina kanssasi käynnistyksestä ja sen perusteista. Samalla keskustellaan myös mahdollisista riskeistä. Muista aina avoimesti kertoa omista ajatuksistasi ja kysymyksistäsi sinua hoitaville ammattilaisille. Olemme aina valmiita vastaamaan kysymyksiisi.