Ranteen tekonivelleikkaus

Tämän oppaan tarkoituksena on selvittää ranteen tekonivelleikkaukseen liittyvää valmistautumista, leikkausta, leikkauksesta kuntoutumista ja jatkossa tekonivelen kanssa elämistä. Ohjeiden avulla kykenette aktiivisesti osallistumaan hoitoonne ja kuntoutumiseenne.

Yleistä

Ranteen nivelrikko voi johtua vammasta, kehittyä itsekseen tai nivelreuman seurauksena. Jos kärsitte rannenivelen nivelrikon aiheuttamasta ranteen kivusta, liikearkuudesta, voimattomuudesta ja ranteen virheasennosta, voi kyseeseen tulla ranteen tekonivelleikkaus. Ranteen luisista muutoksista riippuen voi vaihtoehtona olla myös ranteen luudutus.

Ranteen tekonivelleikkauksen tavoitteena on toiminnallisesti parempi käsi, kivuton ja liikkuva ranne. Tarttuminen helpottuu ja puristusvoima paranee, jolloin päivittäisistä askareista on helpompi suoriutua. Rannenivel liikkuu ojennus-koukistusliikkeen lisäksi hieman sivusuuntiin ja myös kyynärvarren kiertoliikkeet säilyvät. Ranteen tonivelleikkauksen jälkeen ranteen liikkeet vastaavat n. 50–60 % täysistä liikelaajuuksista.

Leikkaus

Ranteen tekonivelleikkaus tehdään ns. johtopuudutuksessa, jossa yläraajaan menevät hermot puudutetaan solisluunkuopasta tai kainalon alueelta. Nukutusta ei välttämättä tarvita, vain leikattava yläraaja puutuu. Leikkaus kestää tavallisesti 1,5-2 tuntia. Tarvittava ihoavaus tehdään rystypuolelle ranteen tasalle ja on 5-9 cm pitkä. Leikkauksessa poistetaan osa ranneluista ja nivel korvataan metallisella nivelellä. Tekonivelen toinen puoli kiinnitetään värttinäluuhun ja toinen puoli ranneluihin ja 3. kämmenluuhun. Tekonivel on valmistettu kromi-koboltti yhdistelmästä. Leikkauksen lopuksi rannenivel tuetaan kipsilastalla.

Ensiohjaus ja preoperatiivinen käynti

Kun leikkauspäätös on tehty, saatte tiedon tekonivelleikkauksiin valmistavasta ensiohjauksesta, johon toivomme teidän osallistuvan yhdessä läheisenne kanssa.

On erittäin tärkeää, että läheinen ihminen on tukena ja auttamassa teitä alusta lähtien. Olisi hyvä, jos sama henkilö voisi tukea teitä koko hoitoprosessin ajan ja olla mukana vastaanottokäynneillä ja ohjaustilanteissa. Näin hän oppii tuntemaan koko hoitoprosessin ja pystyy paremmin auttamaan ja olemaan henkisenä tukena.

Leikkausajankohdan lähestyessä saatte kutsun leikkausta edeltävälle tutkimus- ja ohjauskäynnille, jolloin tapaatte leikkaavan lääkärin, sairaanhoitajan ja toimintaterapeutin, joka tekee leikkausta edeltävän toimintakyvyn kartoituksen. Päivän aikana keskustellaan leikkaukseen liittyvistä asioista, varmistetaan, ettei estettä leikkaukselle ole ja suunnitellaan leikkaus.

Onnistunut tekonivelleikkaus vaatii hyvää ja luottamuksellista yhteistyötä teidän ja terveydenhuoltohenkilöstön kanssa.

Ohjeita leikkaukseen valmistautumisesta

Mahdollisimman hyvä terveys edistää leikkauksesta toipumista ja ennaltaehkäisee komplikaatioiden syntymistä. Perussairauksien, kuten reuman, diabeteksen, astman, sydän- ja verisuonisairauksien on oltava mahdollisimman hyvässä hoitotasapainossa ennen leikkausta. Vaikeat eturauhasen (miehet) liikakasvuun liittyvät virtsaamisvaikeudet on hoidettava ennen leikkausta. Yleiskuntoa voi hoitaa riittävällä liikunnalla, levolla ja terveellisellä ravinnolla.

Tulehdukset

Tulehdukset ovat leikkauksen yleisimpiä esteitä, sillä bakteerit voivat levitä verenkierron mukana niveleen ja aiheuttaa tekonivelinfektion. Siksi on tärkeää, että kaikki tulehdussairaudet hoidetaan ja tulehdusten synty estetään. Esteenä leikkaukselle voivat olla esim. hammas-, hengitystie- ja virtsatietulehdukset. Oireina tulehduksista voivat olla aristus suussa tai hampaistossa, hengityksen paha haju, tihentynyt virtsaamistarve tai kirvely virtsatessa sekä iho-ongelmat.

Mikäli epäilette, että teillä on jokin hoitoa vaativa tulehdus, ottakaa yhteys omaan terveyskeskukseen.

Suun ja hampaiden hoito

Suu ja hampaat tulee hoitaa ennen leikkausta. Ikenissä ja muualla suussa voi olla piilevänä tulehduspesäkkeitä, joiden havaitseminen vaatii sekä tutkimuksen, että röntgenkuvauksen. Hakeudu siis hammaslääkäriin, jos sinut on sinne ohjattu. Hammaslääkärin tutkimusta varten saat sairaalasta kaavakkeen, joka palautetaan leikkausta edeltävällä tutkimus- ja ohjauskäynnillä.

Jos ole käynyt hammaslääkärissä vuosittain tai sinulla ei ole enää yhtään omaa hammasta, et tarvitse hammaslääkärin todistusta.

Ihon hoito

Ennen leikkausta ihon tulee olla ehjä, sillä se on merkittävä suoja tulehduksia vastaan ja rikkinäinen iho voi estää leikkauksen.

Huolehtikaa ihon kunnosta ja rasvatkaa ihoa perusvoiteella. Erityistä huomiota on kiinnitettävä käsien ihoon. Huolehtikaa päivittäin käsien pesusta, rasvauksesta ja kynsien hoidosta. Rakennekynnet tulee poistattaa 4 viikkoa ennen leikkausta.

Kainalot, rinnanaluset, nivustaipeet ja varvasvälit eivät saa olla hautuneet rikki. On vältettävä ihon hankaamista, haavautumista ja ihokarvojen poistamista. Säännöllisellä jalkojen kunnon tarkistamisella voidaan ehkäistä pahojen ihorikkojen syntymistä. Mikäli ette itse pysty huolehtimaan jalkojen kunnosta, voi sairaanhoitaja tai jalkojenhoitaja avustaa siinä.

Kroonisten ihosairauksien tulee olla mahdollisimman hyvässä kunnossa. Leikkausesteitä ovat esim. naarmut, ruvet, finnit, tulehtuneet ihottumat, kynsivallin tulehdukset ja säärihaavat.

Ravitsemus ja lääkehoito

Monipuolinen ravinto ja riittävä nesteiden nauttiminen ennen leikkausta ja leikkauksen jälkeen edistävät toipumistanne.

Kun saatte ravinnosta riittävästi energiaa ja valkuaista (maitotuotteet, liha, kala), se auttaa lihaskudosta säilyttämään hyvän liikunta- ja toimintakyvyn. Muistakaa myös riittävä D-vitamiinin saanti luuston kannalta.

Mikäli teillä on ylipainoa, ruokavaliota pitää muuttaa lisäämällä ruokavalioon paljon kasviksia ja vähentämällä energian määrää. Huomattava ylipaino lisää leikkausriskejä ja hidastaa toipumista. Tarvittaessa terveyskeskus antaa laihdutus- ja ruokavalio-ohjeita.

Tupakointi

Tupakoimattomuus edistää leikkaushaavan parantumista, koska veren hapenkuljetus leikkausalueelle on tällöin tehokkaampaa. On suotavaa, että lopetatte tupakoinnin vähintään kuukautta ennen leikkausta.

Alkoholi

Alkoholin käyttö tulee lopettaa myös hyvissä ajoin ennen leikkausta. Vieroitusoireet vaikeuttavat leikkauksesta toipumista ja kipulääkkeiden teho voi heikentyä.

Lääkkeet

Reumalääkkeiden tauottaminen leikkaukseen sovitaan yksilöllisesti. Mikäli teillä on käytössä verenkiertolääkkeitä, niiden tauottamisesta sovitaan leikkausta edeltävällä tutkimus- ja ohjauskäynnillä. Jos verenkiertolääke on määrätty vain määräaikaisesti, leikkausta siirretään, kunnes lääke on lopetettu kokonaan.
Omega-3-valmisteet ja muut luontaistuotteet tulee lopettaa 3 viikkoa ennen leikkausta vuotoriskin ja muiden yhteensopimattomuuksien vuoksi.

Kivunhoito

Kivunhoito ennen leikkausta on tärkeää riittävän levon kannalta ja auttaa teitä selviytymään paremmin päivittäisistä toiminnoistanne. Kipulääkkeiden lisäksi kylmähoito, liike, lepo ja apuvälineet lievittävät kipua.

Leikkauksen jälkeen

Sairaalassaoloaika on muutama päivä leikkauksen jälkeen. Oman aktiivisuuden merkitys on erittäin tärkeää leikkauksen jälkeisessä toipumisessa ja kuntoutumisessa. Ranteessanne on leikkauksen jälkeen kipsilasta kahden viikon ajan. Hoitajilta ja toimintaterapeutilta saatte ohjeita, kuinka toimia käden kanssa. Jos kipsi on epäsopiva, painaa tms., kipsi on vaihdettava.
Kivunhoito on tärkeä osa hoitoa, sillä luustoon kohdistuvat leikkaukset voivat aiheuttavat voimakasta kipua. Kipu on yksilöllinen kokemus, jota pyritään hoitamaan mahdollisimman hyvin. Kertokaa rohkeasti kivuista ja epämiellyttävistä tuntemuksista hoitajille, niin teitä voidaan parhaiten auttaa. Leikkauksen jälkeistä kipua ja turvotusta hoidetaan kipulääkityksellä ja käden kohoasennolla.  Mahdollista pahoinvointia helpotetaan lääkkeillä.
Käyttäkää kotona riittävästi ja ennaltaehkäisevästi kipulääkettä, jotta selviydytty päivittäisistä askareistanne. Hyvä kivunhoito edistää kokonaisvaltaista toipumista leikkauksesta.
Jos kipsilasta painaa, leikkausalue kipeytyy äkillisesti, turpoaa, alkaa erittää tai nousee kuumetta >38, ottakaa yhteyttä lääkäriin tai osastolle 21.
Haavatulehdusepäilyn yhteydessä on tärkeää ottaa leikkaavaan yksikköön yhteyttä, koska tekonivelhaavaongelmien antibioottihoidon tarpeellisuuden arvioi aina ortopedi.
Haavalla olevat hakaset tai ompeleet poistetaan ensimmäisen toimintaterapeutin käynnin yhteydessä 2 viikkoa leikkauksen jälkeen.

Leikkauksen jälkeinen kuntoutus

Leikkauksen jälkeen kättä on hyvä pitää kohoasennossa turvotuksen ja kivun vähentämiseksi. Myös vapaiden nivelten (olka-, kyynär- ja sorminivelten) liikeharjoitukset kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin. Leikattua kättä voi voi käyttää apukätenä kevyissä kodin askareissa, mutta on tärkeää, ettei käteen kohdistu liiallista rasitusta.
Kahden viikon käynnillä toimintaterapiassa kipsi poistetaan ja toimintaterapeutti valmistaa teille irrotettavan suojalastan. Ranteen suojalastaa käytetään jatkuvasti, päivisin sekä öisin 4 viikon ajan, sitten lepolastana 6 leikkauksen jälkeiseen viikkoon saakka. Kuuden viikon jälkeen sen voi jättää pois käytöstä. Suihkussa leikattu käsi lastoineen suojataan muovipussilla ensimmäisen kahden viikon ajan. Sen jälkeen lastan voi poistaa suihkun ajaksi. Ranteen liikeharjoitukset ilman lastaa aloitetaan 4 viikon kuluttua leikkauksesta. Harjoituksista annetaan erillinen ohje toimintaterapiasta.

Autolla ajaminen

Suosittelemme, että ajatte autoa vasta, kun käden toimintakyky on parantunut.

Seurannat

Toimintaterapeutti kontrolloi ranteen kuntoutumisen edistymistä 2 ja 4 viikon kuluttua leikkauksesta ja 6 viikon kohdalla mahdollisuuksien mukaan yhdessä käsikirurgin kanssa. Ranteen liikelaajuudet, käden puristusvoima, kipu ja apuvälinetarve kartoitetaan ensimmäisen kerran 12 viikon käynnillä, puolen vuoden ja vuoden käynneillä tehdään vielä uusintamittaukset. Tuloksia verrataan preoperatiivisella käynnillä tehtyyn toimintakyvyn kartoitukseen. Seurantojen yhteydessä saatte yksilölliset ohjeet ranteen kuntouttamisesta.

Tekonivelinfektio

Tulehdusten estämiseksi annetaan leikkauksen yhteydessä suonensisäistä antibioottia. Tästä huolimatta leikkaukseen liittyy pieni bakteeritulehdusriski. Tekoniveleen tulehdus leviää harvoin. Jos näin käy, tekonivel joudutaan poistamaan. Erityisesti niillä kroonista niveltulehdusta sairastavilla potilailla, jotka joutuvat vaikean sairauden vuoksi käyttämään kortisoni- tai solunsalpaajahoitoa, voi proteesin tulehtumisriski olla suurentunut.
Tekonivel on vierasesine ihmisen elimistössä. Tämä tulee muistaa jatkossakin, kun tekonivel on osa normaalia elämää. Tulehdusten ennaltaehkäisy sekä hoito ovat tärkeitä myös leikkauksen jälkeen, koska tekoniveleen voi tulla myöhemmin tulehdus muualta elimistöstä. Pitkittyneiden iho-ongelmien hoitaminen, hyvä suuhygienia ja säännölliset hammastarkastukset ehkäisevät tekonivelinfektioita. Verekkäissä hammastoimenpiteissä on elinikäinen antibioottisuoja tarpeen.

Hyvä tietää

Kotiutuessanne lääkäri kirjoittaa teille tarvittavat reseptit, sairausloman ja muut tarvittavat todistukset. Saatte hoitajilta sekä toimintaterapeutilta sekä suulliset että kirjalliset ohjeet kotiutumiseen liittyvistä asioista.
Huolehtikaa jatkossa omasta terveydentilastanne hyvin liikunnan, terveellisen ja monipuolisen ruokavalion sekä painonhallinnan avulla. Tarvittaessa saatte ohjeistusta omasta terveyskeskuksesta.
Kun teille suunnitellaan hammastoimenpiteitä, tähystystoimenpiteitä tai leikkauksia, kertokaa hoitavalle lääkärille tekonivelestänne.
Tekonivel saattaa hälyttää metallinilmaisimissa. Mahdollisen hälytyksen syy selvitetään.
Tekonivelleikkauksista saatte tietoa Keski-Suomen keskussairaalan nettisivuilta www.ksshp.fi> Potilaille ja läheisille > Tekonivelpotilaalle ja Suomen Nivelyhdistys ry:ltä osoitteesta www.niveltieto.net.
Lisätietoa saatte myös Jyväskylässä toimivasta Nivelpiiri-vertaistukiryhmästä.


Keski-Suomen sairaanhoitopiiri