Lynch syndrooma -rekisteri

Lynch syndrooma on yleisin tunnistetun geenivirheen aiheuttama, syövälle altistava oireyhtymä. Se periytyy vallitsevasti eli LS-potilaan jokaisella lapsella on 50 % riski periä syöpäalttius. Epidemiologisten selvitysten perusteella LS:n yleisyys väestössä on 1: 500-1000. Suomessa pitäisi tämän perusteella olla 5000-10 000 LS-potilasta. Ehkäisevässä syöpäseurannassa olevilla LS-potilailla on keskimäärin 60-70 % riski sairastua syöpään 70-ikävuoteen mennessä, ja tyypillistä LS-potilaille on sairastua useisiin syöpiin elämänsä aikana. Usein LS-potilaat sairastuvat ensimmäiseen syöpään 40-50 vuoden ikäisinä, joskus myös huomattavasti nuorempana. Paksusuoli- ja kohtusyöpä ovat yleisimmät syövät, mutta LS-potilailla on suurentunut riski sairastua myös moniin muihin yleisiin syöpiin.

Suomen Lynch syndrooma (LS) tutkimusrekisteri perustettiin 35 vuotta sitten. Sillä on terveydenhuollon viranomaisten määräajoin uudistettava tutkimuslupa kerätä tietoa Suomessa diagnosoiduista LS-suvuista. Tutkimusrekisteri kartoittaa uusista LS-suvuista riskissä olevat sukuhaarat, ohjaa riskihenkilöitä perinnöllisyysneuvontaan ja ennustavaan geenitestaukseen yliopistosairaaloiden perinnöllisyysklinikoille ja päivittää tiedossa olevien sukujen LS-potilaiden tietoja. Suomessa on tunnistettu n. 310 LS-sukua. Pisimpään seurannassa olleista suvuista on riskihenkilöitä testattu jo 3-4 sukupolvessa. Syöpää ehkäisevässä seurannassa on noin 1500 LS-potilasta.

LS-rekisteri toimii kahdessa paikassa. Keski-Suomen keskussairaalassa on tutkimustoimintaan keskittynyt yksikkö. HYKS:n vatsasairauksien keskuksessa Meilahdessa on LS-potilaiden seurannasta ja uusien sukujen kartoituksesta vastaava yksikkö. LS-rekisterillä on kotisivut (www.lynchsyndrooma.fi) , jotka palvelevat sekä LS-potilaiden että periytyvästä syövästä kiinnostuneiden informaatiokanavana. Sivuilla on n. 20 000 kävijää vuodessa. Sivujen kautta kuka tahansa voi kuka tahansa esitellä sukunsa syöpähistorian ja kysyä asiantuntijan neuvoa jatkotutkimusten tarpeellisuudesta.

LS-tutkimusrekisteri on kerännyt suvuista tutkimustietoa ja -näytteitä ja julkaissut kymmenittäin tutkimuksia ja lukuisia väitöskirjoja. Suomen LS-rekisterin kokoamat tiedot ovat mahdollistaneet Euroopassa toimivan Prospektiivisen LS Databasen (PLSD) perustamisen. PLSD:een on koottu Euroopassa toimivien LS-keskusten potilastiedot, joiden perusteella on pystytty tarkasti laskemaan prospektiivisessa seurannassa olevien, alun perin terveiden LS-potilaiden sukupuoleen, ikään ja kohde-elimeen suhteutetut syöpäriskit (www.lscarisk.org). Vuonna 2018 PLSD:n tietoihin liitettiin prospektiiviset seurantatiedot myös Austral-Aasian ja Yhdysvaltojen LS-keskuksista, ja näin käytettävissä on lähes globaali seuranta-aineisto, josta saadaan tarkkaa tietoa LS-potilaiden syöpäriskistä ja syöpää ehkäisevän seurannan vaikutuksista.

Suomen LS-rekisteri oli suurin yksittäinen keskus CAPP2-tutkimuksessa, jossa selvitettiin aspiriinin syöpää ehkäisevää tehoa. Vuosina 2008 ja 2011 julkaistut tulokset vahvistivat, että 600 mg:n päivittäinen annos vähensi syövän ilmaantumista 63% LS-potilailla. Vuonna 2017 käynnistyi CAPP3-tutkimus, jossa verrataan kolmea eri aspiriiniannosta (100, 300 ja 600 mg). Tämän tutkimuksen tulokset valmistuvat ensi vuosikymmenellä (www.capp3.org).

Tällä hetkellä LS-rekisteri keskittyy kehittämään verinäytteestä tehtävää syövän varhaisdiagnostiikkaa, selvittämään syövän syntymekanismeja sekä elintapojen vaikutusta syövän ilmaantumiseen LS-potilailla. Osallistumme myös kansainväliseen yhteistyöhön, joka tähtää syöpää ehkäisevän rokotteen kehittämiseen LS-potilaille.

On odotettavaa, että suomalaisten LS-sukujen määrä tulee lisääntymään, kun syöpäpotilaiden kasvainten geenitutkimuksia lisätään. Myös biopankkitoiminta ja suomalaisten geenitaustan selvittämiseen tähtäävä FinnGen-projekti tuottaa lisää tietoa ihmisten perimästä.

Yhteistyökumppanit

Molekyylipatologia KSSHP

  • Oyl Jan Böhm, KSSHP
  • Molekyylibiologi Laura Lahtinen
  • Tutkija Maarit Ahtiainen
  • Laboratoriohoitaja Mari Saarinen-Valta

Molekyylipatologia tutkii sairauksia DNA- ja RNA-tasolla. Keskeisimpiä tehtäviä on syövän DNA-muutosten, esimerkiksi mutaatioiden, tutkimus. DNA-muutosten tunnistamista käytetään hyväksi valittaessa potilaalle nykyaikaisia syöpähoitoja, joiden tehoon jokin tietty DNA-muutos vaikuttaa. Molekyylipatologian merkitys on korostunut, kun uusia kohdennettuja lääkehoitoja on kehitetty ja saatu käyttöön

Geenitutkijat (Helsingin yliopisto)

  • Professori Päivi Peltomäki ja hänen tutkimusryhmänsä, Biomedicum, Helsingin yliopisto
  • Professori Lauri Aaltonen ja hänen  tutkimusryhmänsä, Biomedicum, Helsingin yliopisto
  • Professori Minna Nyström ja hänen tutkimusryhmänsä, Biotieteiden laitos, Helsingin yliopisto

Tutkimustyö on paljastanut, että Lynchin oireyhtymä ei ole vain geneettinen tauti, vaan heijastaa olennaisesti myös epigeneettisen säätelyjärjestelmän häiriötä. Epigeneettinen säätely muodostaa yhdyssiteen perimän ja ympäristötekijöiden välillä ja säätelee geenien aktiivisuutta ilman, että perimäaineksen emäsjärjestys muuttuu. Ihmis- ja hiiritutkimukset ovat osoittaneet, että suolen limakalvolla runsaskalorinen ruokavalio on tärkeä epigeneettiseen säätelyyn ja paksusuolisyövän riskiin vaikuttava tekijä. Myös immuunipuolustus, jonka voimakkuus vaihtelee eri henkilöillä, on tärkeä syövän synty- ja ennustetekijä, joka on kasvaimista mitattavissa.

Gynekologinen tutkimus (Tampereen yliopistollinen sairaala)

  • El Synnove Staff
  • LL Mari Aaltonen

Perinnöllisyyslääketiede, sosiaalipsykologia (Helsingin yliopisto)

  • Professori Helena Kääriäinen
  • VTT, dosentti Ari Haukkala, HY
  • LT Katja Aktan-Collan, HY

Liikunta ja ravitsemustutkimus (Jyväskylän yliopisto)

  • Professori Sarianna Sipilä, Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
  • Molekyyligenetiikan dosentti, Eija Laakkonen, Jyväskylän yliopisto
  • LitT, Elina Sillanpää, Jyväskylän yliopisto
  • Tohtorikoulutettava Tero Sievänen, Jyväskylän yliopisto